Virvelin kasaus ja viimeistely

Lähdin pitkän pajaviikon jälkeen ajelemaan kotiin äitienpäivän viettoon. Mikäs olisi ollut parempi tapa viettää äitienpäivää kuin virvelirummun kasaaminen? Noh, onneksi tähän työvaiheeseen ei kulunut koko päivää. Kasaus oli jäänyt näin viime tippaan, sillä metalliosien toimitus oli viivästynyt ja aluksi osien toimittaja lähetti vielä väärän kokoiset vanteet. Onneksi oikean kokoiset ehtivät viikonlopuksi ennen seuraavalla viikolla alkavaa näyttelyä.

Veljeni oli apuna kasaamisessa. Rumpu tuli hänelle ja lisäksi hänellä oli kokemusta rumpujen huoltamisesta. Paja oli nyt vaihtunut parvekkeeseen, joten kaikkia välineitä ei ollut nyt saatavilla. Meillä oli sähköporakone, erilaisia mittoja, maalarinteippiä ja hiomapaperia. Rumpuun tulisi kahdeksan lugia (snare lug). En tiedä oliko näille suomenkielistä nimeä, mutta lugeista puhuimme koko ajan. Lugeille porattaisiin reiät, jonka jälkeen ne kiinnitettäisiin rungon ulkopuolelle. Vanteiden tehtävä olisi painaa kalvo rungon viistettä vasten. Viritinruuvit laitetaan vanteen reikien läpi ja ne ruuvataan lugeihin kiinni.

Yritimme laskea reikien paikat mahdollisimman tarkasti, joten laskimme rummun piirin, jonka jaoimme kahdeksalla. Tämän jälkeen mittasimme mittanauhan avulla reikien paikat ja merkitsimme paikat maalarinteipin ja kynän avulla. Teimme tämän mittausvaiheen ainakin kolme kertaa uusiksi, eikä reikien paikat vieläkään osuneet samaan kohtaa kuin vanteessa.

Lopulta otimme suunnittelupaperin, johon olin piirtänyt viime syksynä virvelin mittoja. Asetimme rummun sen päälle ja tutkimme, asettuuko reikien paikat nyt kohdilleen. Nyt saimme reiät merkattua ja pääsimme poraamaan. Porasin ensin reiät kolmen millin terällä, jonka jälkeen isonsin reiät kahdeksan millin terällä. Maalarinteipistä oli myös apua siinä, ettei pinta revennyt porauksen alussa. Kun olimme saaneet reiät porattua, kiinnitimme lugit paikoilleen

Pyöristimme vielä rummun viistettä kevyesti käsin hiomalla. Veljeni mukaan kalvo asettui paremmin runkoa vasten kuin monissa tehdastekoisissa virveleissä. En sitten tiedä oliko tässä perää, vai oliko tämä pelkkä kohteliaisuus. Lugeja asentaessa huomasimme, että rungon paksuudessa oli pieni heitto. Tiesin, että runko on kaksi milliä paksumpi toisesta päästä. Olin kuitenkin tähän asti luullut, että heitto on nimen omaan rungon sisäpuolella, mutta lugien kiinnitys paljasti sen, että heitto olikin ulkopuolella. Saimme kuitenkin lugit asennettua melko helposti, joten heitto ei ollut mitenkään merkittävä, eikä sitä oikeastaan edes silmällä huomaa.

Koekasauksen jälkeen porasimme vielä reiät mattokoneiston kiinnikkeille ja ilmareiälle. Ruuvasimme koneiston kiinni, joka sekin vaikutti asettuvan hyvin paikoilleen. Lopuksi veljeni asensin virvelimaton paikoilleen. Voilá! Se oli siinä! Eikä lopputulos ollut ollenkaan pöllömmän näköinen.

Virveli oli ollut pitkään valmiina ennen tätä kasausta, joten olin melkein ehtinyt unohtaa koko työn. Kun nyt pitkästä palasin virvelin pariin, minun täytyi ihmetellä, että oliko tämä todella itse tehty. Virvelin sorvaukseen ja segmenttikehien valmistamiseen oli jo pelkästään kulunut useita kymmeniä tunteja. Aina joku uusi mutka ilmestyi matkaan, jonka lisäksi jouduin koko ajan kamppailemaan sen asian kanssa, että virveli ei meinannut mahtua pyörimään sorvissa. Tässä työssä yhdistyi lieriösorvaus, segmenttisorvaus ja mittatarkka sorvaus. Ajankäytön kannalta suurimman virheen tein siinä, että lähdin tekemään toista työtä "siinä sivussa". Lisäksi metalliosat olisi pitänyt laittaa tilaukseen jo vaikka heti siinä vaiheessa, kun virvelin mitat oli tiedossa. Valmista kuitenkin lopulta tuli ja olen erittäin ylpeä lopputuloksesta. Odotan innolla ääninäytettä virvelistä. Veljeni kommentoi sen verran, että sointi vaikutti olevan pitkä ja tuhti. Lisäksi rumpu soi lujaa, sillä runko oli niin paksu. Usein rungot saattavat olla esimerkiksi kuusi milliä paksuja, joten tässä oli lähes puolet enemmän paksuutta. Segmenttirakenteen pitäisi lisäksi olla rikassointinen. Tällaiset käsintehdyt rummut maksavat helposti lähes 1000 euroa, joten jos sointi on käyttökelpoinen, onnistuin omalla työpanoksellani siis myös säästämään melkoisesti, sillä kaikkine osineen virvelille tuli hintaa noin parisataa euroa.