Kun suunnitelma oli tehty, pääsin työstämään aihioita. Päätimme yhdistää voimamme Henrin kanssa, sillä olimme samassa vaiheessa omissa töissämme ja kummankin projektissa oli yhtä kahdeksan segmenttiä yhtä kehää kohti. Lisäksi ennakkoon oli tiedossa, että pyörösahan kulmaohjaimen säätö olisi aikaavievää ja vaativaa puuhaa, joten toivoimme säästävämme myös aikaa työskentelemällä yhdessä. Ja toki on aina mukavaa, jos eteen tulevia pulmia on ratkomassa useampi pää.
Ennen kuin aloin katkoa sopivia aihioita, minun piti laskea tarvittavan puun määrä. Virveliin tulisi siis 5 kehää, joissa kussakin on 8 segmenttiä. Tarvitsin siis yhteensä 40 kappaletta segmenttejä pelkkään virveliin. Tähän lisäksi tulisi siis vielä segmentit, joita tarvitsen kulhoa varten. Suunnittelin tekeväni aluksi kulhoa varten kaksi segmenttikerrosta, mutta päädyinkin lopulta kolmeen. Tämä johtui siitä, että olin demolla ehtinyt jo katkaista arvioidun puun määrän, kunnes muutin suunnitelmia, ja vaihdoin yhden vaalean koivukerroksen paksuuden yhdestä tuumasta 1,5":aan. Tein seuraavia laskelmia:
Vaalea koivu:
Vaalea koivu:
1,5" (38,1 mm) paksuja segmenttejä tarvitaan 3x8 eli yhteensä 24 kappaletta
1" (25,4 mm) paksuja segmenttejä tarvitaan 20 kappaletta
- 16 kappaletta kahteen kokonaiseen kehään ja 4 kappaletta kehään, johon tulee puolet lämpökäsiteltyä koivua
Lämpökäsitelty koivu:
1" (25,4 mm) paksuja segmenttejä tarvitaan 20 kappaletta
- 16 kappaletta kahteen kokonaiseen kehään ja 4 kappaletta kehään, johon tulee puolet vaaleaa koivua
Laskin ensin ympyrän piirin ja sain tulokseksi n. 1037,35 mm. Jaoin tuloksen kahdeksalla, jolloin sain yhden kappaleen pituudeksi n. 130 mm. Hieman myöhemmin huomasin, että olin tehnyt tässä laskuvirheen, sillä en ollut huomioinut työstövaroja. Em. laskutoimituksella sain laskettua SORVATUN segmentin pituuden, vaikka minun olisi pitänyt laskea työstövarat mukaan. Valitettavasti olin jo ehtinyt katkaista puut, joten minun täytyi vain toivoa, että puu riittäisi. No, toisaalta puun loppuessa kesken, sitä on kyllä varastossa lisää, joten ainoastaan aikaa kuluisi lisää. Olin jo aiemmin piirtänyt paperille sopivan segmentin, mutta en ollut merkinnyt mittaa näkyviin. Kannattaa siis aina pitää piirustukset lähellä, jokaisessa työvaiheessa. Mittasin oikean segmentin pituuden suunnitelmapaperistani ja sain pituudeksi 142 mm.
Yhden kappaleet mitat:
1" paksu segmentti:
25,4 x 40 x 142
1,5" paksu segmentti
38,1 x 40 x 142 -> 40 x 40 x 142
Koska paksummat segmentit tulevat virvelin uloimpiin kerroksiin, päätin jättää niihin hieman työstövaraa siltä varalta, että sorvitaltta vie osan. 38,1 mm sijaan tein 40 mm paksuja aihioita. Tällä tavalla virvelin syvyys on vähintään suunniteltu 6,5 tuumaa.
Tarvittava lämpökäsitellyn puun määrä:
48 x 70 x 1500
Lämpökäsitellyt lankut olivat 1500-1700 mm pitkiä, joten valitsin sellaisen, joka oli sopivan kokoinen ja mahdollisimman vähäoksainen. Lankut olivat leveydeltään keskimäärin 150-170 mm, joten olisin voinut katkaista lyhemmänkin aihion. Tässä on kuitenkin ongelmana, että seuraava joka tarvitsee puuta, ei välttämättä pysty käyttämään jäljelle jäänyttä lyhyttä pätkää. Niinpä valitsin lankun joka oli 1510 mm pitkä, ja halkaisin lankusta vannesahalla 70 mm leveän aihion. Lämpökäsitelty puu saattaa joskus kieroutua käsittelyn aikana. Niin oli käynyt tälläkin kertaa, joten siitäkin syystä oli järkevää halkaista lankusta pitkä aihio. Muuten olisin joutunut höyläämään kappaletta paljon ja lopputuloksena olisi saattanut olla se, että en olisi saanut tehtyä riittävän leveitä segmenttejä. Kun aihio halkaistaan, sahapinnasta tulee soiron lape, eli aihion paksuus muuttuu soiron leveydeksi, joka tässä tapauksessa piti olla 40 mm.
Tarvittava koivun määrä:
48 x 160 x 1555
Kuten jo aiemmin mainitsin, muutin yhden kerroksen paksuutta, jolloin tarvitsin enemmän paksumpia 1,5" segmenttejä. Tätä varten tarvitsin lisää puuta, ja Henriltä oli jäänyt sopivasti 51 x 86 x 600 kokoinen pala yli omia aihioita työstäessään, joten lisäsin tuon palan vielä omaan määrääni. Puuvarastosta sattuikin sopivasti löytymään n. 1500 mm pitkä lankku, joten pystyin hyödyntämään sen kokonaan, eikä minun tarvinnut katkaista katkaisusahalla täysimittaista lankkua. Höyläämisen helpottamiseksi katkaisin kuitenkin valitun lankun kahteen osaan, jonka jälkeen ryhdyin särmäämään kappaleita tasohöylällä.
Kun kappaleisiin oli höylätty 90 asteen kulma, höyläsin tasohöylällä kappaleiden lappeet. Tämän jälkeen siirryin takaisin vannesahalle ja aloin sahata sopivia soiroja. Asetin höylätyn syrjän vannesahan halkaisuohjainta vasten ja sahasin soiron. Jotta ohjainta vasten oleva pinta pysyisi koko ajan suorana, höyläsin syrjän sahausjäljen jokaisen sahauksen jälkeen oikohöylässä. Kun kappaleet oli sahattu soiroiksi, siirryin tasohöylälle ja höyläsin kappaleet määrävahvuuteen. Kuten aiemmin mainitsin, jätin paksumpiin soiroihin hieman työstövaraa, joten höyläsin ne 40 mm paksuuteen ja ohuemmat soirot yhden tuuman eli 25,4 mm paksuuteen. Seuraava vaihe tulisi olemaankin oikean kulman saaminen segmentteihin. Tästä lisää seuraavassa kirjoituksessa.
1" paksu segmentti:
25,4 x 40 x 142
1,5" paksu segmentti
38,1 x 40 x 142 -> 40 x 40 x 142
Koska paksummat segmentit tulevat virvelin uloimpiin kerroksiin, päätin jättää niihin hieman työstövaraa siltä varalta, että sorvitaltta vie osan. 38,1 mm sijaan tein 40 mm paksuja aihioita. Tällä tavalla virvelin syvyys on vähintään suunniteltu 6,5 tuumaa.
Tarvittava lämpökäsitellyn puun määrä:
48 x 70 x 1500
Lämpökäsitellyt lankut olivat 1500-1700 mm pitkiä, joten valitsin sellaisen, joka oli sopivan kokoinen ja mahdollisimman vähäoksainen. Lankut olivat leveydeltään keskimäärin 150-170 mm, joten olisin voinut katkaista lyhemmänkin aihion. Tässä on kuitenkin ongelmana, että seuraava joka tarvitsee puuta, ei välttämättä pysty käyttämään jäljelle jäänyttä lyhyttä pätkää. Niinpä valitsin lankun joka oli 1510 mm pitkä, ja halkaisin lankusta vannesahalla 70 mm leveän aihion. Lämpökäsitelty puu saattaa joskus kieroutua käsittelyn aikana. Niin oli käynyt tälläkin kertaa, joten siitäkin syystä oli järkevää halkaista lankusta pitkä aihio. Muuten olisin joutunut höyläämään kappaletta paljon ja lopputuloksena olisi saattanut olla se, että en olisi saanut tehtyä riittävän leveitä segmenttejä. Kun aihio halkaistaan, sahapinnasta tulee soiron lape, eli aihion paksuus muuttuu soiron leveydeksi, joka tässä tapauksessa piti olla 40 mm. |
| Lämpökäsittelyssä kieroutunut lankku |
 |
| Vannesahan halkaisuohjaimen säätö meneillään |
Tarvittava koivun määrä:
48 x 160 x 1555
Kuten jo aiemmin mainitsin, muutin yhden kerroksen paksuutta, jolloin tarvitsin enemmän paksumpia 1,5" segmenttejä. Tätä varten tarvitsin lisää puuta, ja Henriltä oli jäänyt sopivasti 51 x 86 x 600 kokoinen pala yli omia aihioita työstäessään, joten lisäsin tuon palan vielä omaan määrääni. Puuvarastosta sattuikin sopivasti löytymään n. 1500 mm pitkä lankku, joten pystyin hyödyntämään sen kokonaan, eikä minun tarvinnut katkaista katkaisusahalla täysimittaista lankkua. Höyläämisen helpottamiseksi katkaisin kuitenkin valitun lankun kahteen osaan, jonka jälkeen ryhdyin särmäämään kappaleita tasohöylällä.
 |
| Katkaisusaha |
 |
| Lankun särmäystä |
Kun kappaleisiin oli höylätty 90 asteen kulma, höyläsin tasohöylällä kappaleiden lappeet. Tämän jälkeen siirryin takaisin vannesahalle ja aloin sahata sopivia soiroja. Asetin höylätyn syrjän vannesahan halkaisuohjainta vasten ja sahasin soiron. Jotta ohjainta vasten oleva pinta pysyisi koko ajan suorana, höyläsin syrjän sahausjäljen jokaisen sahauksen jälkeen oikohöylässä. Kun kappaleet oli sahattu soiroiksi, siirryin tasohöylälle ja höyläsin kappaleet määrävahvuuteen. Kuten aiemmin mainitsin, jätin paksumpiin soiroihin hieman työstövaraa, joten höyläsin ne 40 mm paksuuteen ja ohuemmat soirot yhden tuuman eli 25,4 mm paksuuteen. Seuraava vaihe tulisi olemaankin oikean kulman saaminen segmentteihin. Tästä lisää seuraavassa kirjoituksessa.
 |
| Aihioiden lappeet höylättävänä tasohöylässä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti